© 2000-2004 by Kazuto Matsumura

sisu とフィンランド人の国民性


sisu が 「気力」 「根気」 のようなプラスの意味で,フィンランド人の国民性を表すキーワードとされるようになったのは,今世紀にはいってから,それも独立時代になってからのことらしいが,今日 sisu ということばに込めて語られるフィンランド人の国民性のいろいろな側面に関する見方が生まれたのは,もう少し古いようである。

フィンランド人が日本人と似ている点の1つに,自分たちが回りの民族と際だって区別される特徴を持っているのではないかと考えていて,しかも,自分たちのそのユニークな国民性は,他の民族にはなかなか理解されないと悩んでいることがある。日本人が 「日本人論」 を好むのに対応して,フィンランドでも 「フィンランド人論」 が結構盛んである。

フィンランド人自身が考えるフィンランド人の国民性というものを考えるとき,必ず引き合いに出される文献に,Z・トペリウスの 『フィンランド読本』 がある。今からおよそ100年前に亡くなったトペリウス (Zacharias [=Sakari] Topelius, 1818-1898) のこの本は,正確なタイトルを 「私たちの国についての本」 (Boken om vårt land; Maamme kirja) と言い,1875年にスウェーデン語版,翌年フィンランド訳が出た。この本は,100年間の間に250万部以上も売れ,人口が日本の25分の1ほどのフィンランドとすれば,驚異的な超ベストセラーである (ちなみに私の 『エクスプレス フィンランド語』 は約15年間で1万1千部程度しか売れていない)。

この本に言う 「私たちの国」 という概念は,フィンランドの国歌のタイトル 「わが国」 (Maamme, Vårt land) と同じ表現で,もちろん込められた意味も同じである。この本はもともと小学校高学年程度以上の読者向けに書かれたもので,フィンランドの地理,国民性,伝説・説話の分野から異なったテーマを選んで,それぞれ数ページ程度の短い読み物にまとめた200章からなる読み物となっている。トペリウスがフィンランド人の民族的性格,国民性に触れているのは,第70章 「フィンランド人」 (Suomen kansa) と第71章 「マッティ」 (Matti) で,たいへん面白い。

第70章 「フィンランド人」 で,トペリウスは,フィンランド人は等質ではなく,いくつかの民族から成り立っている事実を強調し,そのさまをさまざまな種類の木が共生している森に例える。

Harvat ovat niin sekoittumatonta sukuperää, ettei jonkun heidän sukunsa jäsenen suonissa ole virrannut toisten kansakuntien verta. Mutta sanottu on, että kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa -- kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa. [MK165]
Tämä kansa on kasvanut yhdeksi, niin kuin monesta puusta tulee suuri metsä. Petäjät, kuuset ja koivut ovat eri puulajeja, mutta yhdessä ne ovat metsää. [MK166]

トペリウスによれば,当時のフィンランドの民族構成は次のようになっていた。

86%suomalaisia (「フィンランド語系フィンランド人」)
12%ruotsalaisia (「スウェーデン語系フィンランド人」)
1%ロシア人
1%その他 (大部分ドイツ系)

ちなみに現在は,フィンランド語系フィンランド人とスウェーデン語系フィンランド人の比率はそれぞれ92%,6%であり,当時に比べると,スウェーデン語系フィンランド人の比率の低下が著しい。

フィンランド人の国民性についてのトペリウスの話を要約すると,次のようになる。


フィンランド人は,様々な起源をもつ人々からなりたっているにもかかわらず,ある共通の国民性といえるものがある。フィンランド人のこの生まれつきの性格は,神によって与えられたものである。

Ja jos muukalainen matkustaa Suomessa, niin havaitsee hän tämän maan asukkaiden olevan paljon toistensa luonteisia. Sillä täytyyhän niillä, jotka lapsuudestaan lähtien ovat kasvaneet samassa maassa, samojen lakien ja samojen elämänolosuhteiden alaisina, olla kaikkine erilaisuuksineenkin paljon keskinäistä yhtäläisyyttä. [MK166]
Sellaista kansan keskinäistä yhtäläisyyttä eli ominaisuutta (kansanluonetta) on helpompi tuntea kuin selittää. Se on se leima, jonka Jumala on painanut jokaiseen kansaan. Tämän leiman vie kukin mukanaan, kulkekoon hän maailmassa minne tahansa. [MK166]

フィンランド人の国民性は,フィンランド人の歴史を見ることによって,最もよく捉えることができ,次のようなキーワードで表すことができる。

  1. 働き者で,持久力のある国民 (uuttera ja kestävä kansa)
    Se on yhtämittaa tuhat vuotta ponnistellut tämän maan raivaamiseksi ja viljelemiseksi [MK167]
  2. 身体が鍛えられて,丈夫な国民 (karaistunut ja voimakas kansa)
    Se on muokannut täällä kovaa maaperää ja ankarassa pohjoisessa ilmanalassa [MK167]
  3. 辛抱強く,献身的で,生命力あふれる国民 (kärsivällinen, uhrautuvainen ja elinvoimainen kansa)
    Suuret onnettomuudet ja hävitykset ovat kohdanneet tätä kansaa ehkä enemmän kuin monia muita; sen on ollut usein pakko taistella katkeraa puutetta vastaan, se on ollut sorrettuna, sen on täytynyt paeta poltetuista taloistaan synkkiin sydänmaihin ja kuitenkin se on elänyt, toivonut ja jälleen noussut. [MK167]
  4. 温厚で平和を愛する国民 (rauhallinen kansa)
    Suomen kansasta ei ole koskaan noussut valloittajaa, joka olisi ahdistanut muita kansoja ja asettanut niitä valtansa alle: se on siis rauhallinen kansa, jolla ei ole vallanhalua ja joka ei ole luotu tavoittelemaan sijaa maailman mahtavimpien joukossa. [MK167]
  5. 勇敢で,必要とあらば戦争も辞さない国民 (urhoollinen ja sotakuntoinen kansa)
    Se on viimeiseen veripisaraansa saakka puolustanut omaa isänmaataan; se on synnyttänyt mainekkaita sotapäälliköitä ja maailmankuuluja sotureita [MK167]
  6. 粘り強く,頑固な国民 (sitkeä ja itsepäinen kansa)
    Voitettuna, valloitettuna, mutta ei koskaan tuhottuna, se on vieraan vallan alaisenakin pitänyt aina oman ajatus- ja elämäntapansa [MK167]
  7. 忠義を尽くす国民 (uskollinen kansa)
    Kun se on kerran asettunut toisen tahi oman maan hallituksen alaiseksi, se ei ole koskaan nostanut kapinaa tätä esivaltaa vastaan, ei koskaan hyväksynyt pettureita, eikä koskaan myynyt isänmaatansa [MK167]
  8. おっとりして,なかなか腰を上げない国民 (hidasluontoinen ja vitkallinen kansa)
    Se on usein laiminlyönyt käyttää oikeuttaan ja voimaansa silloin, kun siihen olisi ollut erityistä tarvetta [MK167-168]
  9. 自由を愛する国民 (vapautta rakastava kansa)
    Mutta väkivallan ja sorron aikoina se ei ole koskaan suostunut jäämään sortajan ikeen alle [MK168]
  10. 知識欲が旺盛で,学ぶことを愛する国民 (tiedonhaluinen ja oppia rakastava kansa)
    Ja vihdoin se on yksinäisissä metsissään, kaukana sivistyneen maailman kekusksista hiljaksensa ja kovien vastuksiensa kanssa kamppaillen kohonnut valitukseen [MK168]

このようなフィンランド人の国民性は,極北の地に住む国民にふさわしいものである。

Sellainen on pääominaisuuksiltaan se kansa, jonka Jumala on valinnut viljelemään kaukaista pohjolaa. Siihen toimeen tarvitaan sellaista kansaa. Ja Jumala on asettanut tämän kansan esimerkiksi ja opettajaksi monille köyhille, tietämättömille haimokansoille, jotka ovat hajallansa pitkin maailmaa. Se tehtävä on suuri, jonka Suomen kansa on saanut osakseen. [MK168]

トペリウスは,この箇所でフィンランド人の国民性について述べる際に sisuということばを一度も使っていない。しかし,ここで面白いのは,後に sisu という言葉で凝縮されていくフィンランド人の国民性の特徴付けが,ほとんどそのままの形で,トペリウスの 『フィンランド読本』 のこの箇所にすでに列挙されていることである。このことだけでも,フィンランド人の国民性に関する議論にトペリウスが果たした役割の大きさが明らかになるといえよう。

このようなフィンランド人のプロトタイプとして,第71章でマッティ (Matti) という名前の男が描かれている。


更新日: 2009/07/23